Hassisen viimeinen hajonta

Pentti Hassinen 1938-2018

 

Pentti Hassinen kuoli Jukolan viestin aattona 15.6.2018 Joensuussa. Hassinen oli 79-vuotias, syntynyt Enon Karhusalossa 14.10.1938.

Pentti ”Pena” Hassinen oli ammatiltaan opettaja, mutta työuran ulkopuolella hänet opittiin tuntemaan laajasti rakkaan harrastuksensa suunnistuksen kautta.

 

Pena aloitti mittavan suunnistuskarttojen tekemisen 1970 ja häntä pidetään suomalaisen suunnistuskartoituksen uranuurtajana ajanjaksona, jolloin kartat kehittyivät paljon. Hassisen kädestä syntyi erityisesti kilpasuunnistukseen sopivia, vaativista maastoista tehtyjä huippukarttoja. Hänen kuvaustapaansa matkittiin ja voi sanoa hänelle syntyneen kartoituksen omat ”opetuslapsensa”.

Penalle suunnistuskartta ei koskaan ollut vain pala paperia, vaan aina urheilupaikka. Ja hän muisti aina korostaa:

– Kaiken lisäksi kartta on Suomen halvin urheilupaikka.

 

Hassisen kartat ihastuttivat varsinkin huippusuunnistajia, koska hän osasi kuvata maastoa kovavauhtisen suunnistajan näkökulmasta, kaiken oleellisen kuvaten, mutta sopivasti pelkistäen.

Penan voi sanoa rakastaneen kartan ruskeaa viivaa, korkeuskäyrää, joka viimeisteltiin hänen silmien ja käden jäljestä karttaan.

– Katsokaa niitä korkeuskäyriä, maaston muotoihin eivät vuodenajat, luonnon tai ihmisen tekemät muutokset vaikuta, hän aina opasti.

Joensuussa oli jo 1970-luvulla laadukkaat kuntorastit. Hassinen kuitenkin laittoi Kalevan Rastin junioreille omat viikoittaiset taitoharjoitukset alulle, vaatimustasoa nostettiin. Ja yleensä niissä harjoituksissa juostiin kartoilla, joissa oli pelkät korkeuskäyrät.

– Käyrää pitkin vaan, oikea taso etsien ja mieluummin yläkautta rastille, Pena hoki.

Pentti Hassisen suunnistuksessa lajia arvioitiin aina ”taito edellä”, ehkä fyysistä juoksuvoimaa jopa vähätellen. Syntyi ajattelutapa, josta on jäänyt pysyvät jäljet Kalevan Rastin lajikulttuuriin.

Hassisen karttojen ja taitoharjoitusten ansiosta Kalevan Rasti näki ensimmäisen kultakautensa: käytännössä omista Joensuun junioreista kasvoi mm. Venlojen viestin voittajat 1979 ja Tiomila – viestin voittajat 1983.

Pentti Hassinen oli Kalevan Rastin johtokunnan jäsen peräti 26 vuotta, mutta merkittävimmän työn hän teki kesäisin metsässä: kartoittajana ja ratamestarina. Vuoden 1975 SM-kisat Kiihtelysvaaran Heinävaarassa herättivät ensi kertaa valtakunnallista ihastusta ratojen ja maaston poikkeuksellisen vaativuuden vuoksi. Yleisesti tiedettiin pohjakartan huono taso, mutta silti Hassinen taikoi lähes valkoisesta pohjapaperista luotettavan kisakartan. 1977 lajin sen hetkinen maailman kärki kilpaili Pohjoismaiden mestaruuskisoissa Joensuun seudulla Hassisen radoilla.

1982 syntyi lajin pariin käsite ”Hassisen hajonta”. Pena oli ensi kertaa Jukolan viestin ratamestarina Liperissä, mikä mullisti viestin ratamestarityön vuosikymmeniksi: luonnollisesti Pena laittoi hajonnat kaikille osuuksille, sopivasti ristiin, riittävän laajoiksi ja eri osuudet juoksutettiin välillä vastakkain. Kun suppamaasto antoi vielä kisaan oman lisänsä, vielä tänä päivänäkin parhaat viestisuunnistusratamestarit noudattavat ”Hassisen hajontaa”.

Eläköidyttyään Pentti Hassinen muutti takaisin synnyinseudulleen Enoon. Mökkielämä, kalastus ja puutarhanhoito täyttivät eläkepäivät kunnes alkoi pitkä taistelu syöpää vastaan.

Pentti Hassista jäivät kaipaamaan Liisa, Marja, Sari, Patrik, Siiri ja Alina sekä joukko sukulaisia ja suunnistusystäviä.

Hänet on saatettu haudan lepoon Enon hautausmaalle, keskelle 2017 Jukolan viestin kilpailukarttaa. Lähelle viestin viimeisiä hajontarasteja.