Koronakilpailu Punkaharjulla

Huhtikuun kolmas viikonloppu. Ankkurirastit – cancelled. Vikingrastit – cancelled. Tämä vuosi on ensimmäinen kerta 45 vuoteen, kun en pääse tavanomaiselle kilpailukauden avausreissulle Etelä-Suomeen. Syy on tietysti koronahysteria, kaikki hauskuus on peruutettu tai kielletty. Suututtaa, saattaisinpa käyttää voimakkaampaakin ilmaisua. Jotain täytyy tehdä, ettei masennus iske. Lähdetään siis kisoihin, eikä ihan mihin tahansa kisaan.

Katselen joskus joutessani Karttapaikalta hienoja maastoja eri puolilla Suomea. Erityisesti Lapista löytyy upeita käymättömiä paikkoja, mutta siellähän on nyt paljon lunta, sinne ei voi mennä ilman suksia. Alan etsiä jotain suunnistuksellisesti koskematonta helmeä Joensuun eteläpuolelta, koska nyt lumiraja on juurikin Joensuussa. Tunti ja parikin surffailua, ja Bingo. Sieltä se löytyi, tuonne täytyy päästä kun ei ole niitä Saaristorastejakaan.

Rakensimme perheen, tässä tapauksessa Tarjan ja Siirin kanssa virtuaalimallin, jotta ”kilpailussamme” päästäisiin oikeaan tunnelmaan. Takavuosina järjestettiin Savonlinnan suunnalla vuosittain keväisin Linnan Pässi-suunnistuskisat Olavin Rastin ja Enonkosken Urheilijoiden toimesta. Joskus 1970-luvulla Linnan Pässi olikin iso kisa, osanottajia lienee ollut parhaina vuosina yli 500. Päätimme siis herättää henkiin Linnan Pässi-kisan. Syy oli looginen, sillä Karttapaikalta löytämäni huippumaasto sijaitsee Savonlinnan takana Punkaharjun suunnalla. Siispä aloimme alkuviikosta kehitellä kisaa seuraavaksi lauantaiksi. Ajomatkaa tuonne huippumaastoon tulee Joensuusta noin 150 km. Onhan se paljon, mutta toisaalta koronan takia meiltä on jo nyt säästynyt ainakin pari tuhatta ajokilometriä peruuntuneiden kisamatkojen takia. Oikeiden kisojen puutteessa aloimme kotona keittiön pöydän ääressä miettiä tulevaa Linnan Pässiä. Minkähänlainen mahtaa olla maasto? Entä kartta? Tuleekohan kisasta kovatasoinen? Mihin aikaan aamusta pitää lähteä reissuun, kun kuvitteellisen lähtölistan mukaan Jussilla on meistä ensimmäinen lähtö klo 11.46?

Reaalimaailmassa avasin kotona mainion Mapant-karttapullauttimen. Hain valitsemani alueen Punkaharjun suunnalta ja tulostin kolme karttaa mittakaavaan 1:5500. Hiukan outo mittakaava johtuu Pullauttimen tekniikasta. Piirsin kartoille radan, pituudeksi tuli 6.0 km, rasteja 18, tavoitteena oli tehdä mahdollisimman vaativa keskimatkan rata. Ja tulihan siitä vaativa, sillä maastohan oli Etelä-Suomen paras. Pakkasimme kisavarusteet jo perjantai-iltana kuten tapamme on ollut tehdä aina huhtikuun kolmantena lauantaina. Herätys oli melko aikaisin. Siiri lähti oikein aamulenkillekin tärkeän kisa-aamun tapaan. Ja sitten autoon ja matkaan, kohti Savonlinnaa.

Lähes kahden tunnin ajon jälkeen tie alkoi kovasti pienentyä ja mäet muuttuivat jyrkemmiksi. Kotona oli ollut pieni huoli, onkohan tuo perimmäinen tuntematon metsätie lainkaan ajokelpoinen näin aikaisin keväällä. Onneksi tie oli riittävän hyvä, ja pääsimme perille. Muita kilpailijoita ei kyllä perillä näkynyt, mutta hepä olivatkin olleet ainoastaan meidän virtuaalivastustajia kisatunnelmaan pääsemiseksi. Jännitystä oli havaittavissa. Maasto näytti autonkin ikkunasta hurjalta, kun jyrkänteet nousivat pystysuorina Pihlajaveden pinnasta. Olin suunnitellut radan H21-sarjan arvokisaradaksi vaikka SM- tai jopa MM-kisaan. Selviämmeköhän me siitä, kun eihän kukaan meistä ole tarkkaan ottaen H21-sarjalainen.

Kilpailukeskuksen tunnelmaa, muita ei vielä näy. Tarkkaavainen lukija pystyy kuvan perusteella päättelemään paikan täsmällisen sijainnin.

Arpaonni oli laittanut meikäläisen ensimmäisenä matkaan, starttihan oli klo 11.46. Tarja lähtisi klo 11.58 ja Siiri 12.12. Kartta käteen ja menoksi. Tunnustan, rata oli kyllä tuttu kun itse sen olin suunnitellut. Mutta maasto ei tosiaankaan ollut tuttu. Luultavasti tuossa maastossa ei ole kukaan koskaan suunnistanut ennen meitä, on se sen verran syrjässä. Ykkösväli, ylämäki – tämä karttahan toimii yllättävän hyvin, vaikka pullautuskartta onkin. Suurin puute on kivet, niitä ei ole kartalla lainkaan. Maastossa kyllä on, jättimäisiäkin. Rasteilla on läpsyleimaus siihen puuhun joka sattuu olemaan suunnilleen rastipisteessä. Siis mitään rastilippuja ei maastossa ole, ei edes kuitunauhoja. Onneksi me kaikki kolme olemme riittävän taitavia suunnistajia, joten suunnistus toimii kaikilta osin hyvin.

Loppuosa Linnan Pässin radasta.

Mutta se maasto, sepäs vasta olikin kokemisen arvoinen. Kun aikanaan maaliin selvisimme, kommentit olivat ”aika fyysinen latu” ja ”tosi raju” ja ”lähes brutaali”. Siis suomeksi erittäin jyrkkä, toistuvia 50 m korkuisia penkkoja, ei lainkaan polkuja. Jyrkkyyden takia metsää oli hoidettu aika helläkätisesti vaikka se talousmetsää olikin. Korkeinta arvokisatasoa siis, mutta minkäänlaista kilpailukeskuspaikkaa ei sieltä löydy. Jos tämä olisi ollut oikea Linnan Pässi, olisi ollut suuria pysäköintiongelmia. Meidän oma auto onneksi mahtui hyvin siihen ainoaan metsäteiden risteykseen, eikä parkkimaksun perijöitäkään näkynyt.

Lähtöpaikan maisemia. Lunta oli vain nimeksi.

Ja sitten tulokset:

Linnan Pässi-suunnistuskisa 18.4.2020

H21E, 6.0 km, kursiivilla merkityt ovat virtuaalituloksia aiempien näyttöjen perusteella

  1. Olav Lundanes 46.42
  2. Gustav Bergman 47.08
  3. Miika Kirmula 47.44
  4. Santeri Silvennoinen 49.51
  5. Oskari Silvennoinen 56.34
  6. Siiri Silvennoinen 1.07.19
  7. Ari Anjala 1.19.15, jos lonkkaleikkaus ei enää vaivaa
  8. Börje Vartiainen 1.32.14, tammikuun kunto ennen takareiden revähdystä
  9. Jussi Silvennoinen 1.33.50
  10. Tarja Silvennoinen 1.41.22

Palkintojen jakokin hoidettiin keinotodellisuudessa vaikkakin ilman virtuaalilaseja, ja sitten kotimatkalle. Kisan jälkeen on meillä kaikilla aika ryytynyt olo, kuten kuuluukin olla. Mistähän löytyisi Etelä-Suomen toiseksi paras maasto ensi viikonloppua varten?

Kaikki suunnistusasiantuntijat tuntevat Thierryn N-radan. Taidanpa nimetä tämän Linnan Pässi-radan Jussin KoR-radaksi. Vai olisiko parempi Jussin KR-rata, vai jopa K-rata? Jään miettimään tuota asiaa.

Mikäli joku muu haluaa suunnistaa saman radan, voin toimittaa kartan. Ja kaikille, jotka juoksevat K-radan alle tunnin, lupaan tarjota kahvit. Mutta vasta sitten, kun päästään sellaisiin kisoihin, joissa on oikea kisakahvio paikalla, meidän Linnan Pässissähän sitä ei ollut ilmeisesti THL:n määräysten takia.

Juss